No niin kuinkas moni teista voi sanoa joutuneensa tilanteeseen, jossa on roskapussi paassa picnic-poydan alla? Ei kukaan...niin ma vahan arvelinkin. No ma on ylpea sanoessani, etta minapa harrastin kyseista aktiviiteettia tanaan. You gotta love sudden rainstorms...Oltiin tosiaan jalleen kappailemassa pitkin vuoren rinnetta kauniissa auringonpaisteessa ja yht akkia BAM! vetaa alkaa sataan kun sen tietyn Esteri nimisen naisen tietysta ruumiinosasta. Miten taa voi olla mahdollista!! No arvaa vaan oltiinko varauduttu kyseiseen sadekuuroon, joka jalleen kerran edellisen paivan tavoin muuttu myos pikkusex raekuurox. No eipa oltu varauduttu, joten ku oltiin kokotetty parin suht jarkevasti suojaavan harvan puunoksan alla vartti jaassa ja litimarkana, ma tungin roskapussin paahani ja me lahdettiin marssimaan sateeseen. Noh jotta matka ei olis ollu liian lepposa ja easy niin totta kai sit vuoristosateet aiheuttaa jonkin asteisia vuoristotulvia...Kiva kiva, elamassa tarttee olla haastetta. No yli esteiden ja tulvivien polkujen me marssimme kovin onnellisina.
Metsasta tielle paastyamme sade vaan ylty entisestaan, joten Susse meni puun alle ja mina sitten picnic-poydan nahdessani totesin pakenevani sen alle, kun joku helkkarin kulkukoira...En suosittele muille, oli suhteellisen epamiellyttava kokemus (miten yllattavaa...)Totta kai kun oltiin sit ton suojautusmisepisodin jalkeen jatkettu matkaamme jalleen sateessa, niin se lakkas ja aurinko alko paistaan ku oltiin paasty melki hostellille. What a wonderful life.
Mentiin tanaan Sussen kaa maailman jyrkimmalla junanradalla vuoriston pohjalle laaksoon. (oli sit oikeestikin jyrkka, pikkusen pohkeet vielkin jumissa, ku joutu painaan niita vaunun etuseinamaan, ettei ois pompannu penkista pystyyn) Siella me sit kierreltiin vahan sademetsassa ja ma roikuin vaha liaaneissa ja sit opeteltiin uusia puita ja kasveja. Mun suosikin on ehdottomasti Mustikka tuhka (Blueberry Ash) ja vuoriostovesipurkka (mountain water gum). Molemmat kooooorkeita puita. Sen lisax opin, et musta ei olis ollu 1800-luvulla kaivostyolaisex ja et Kiinalaiset turistiryhmat varmasti vallottaa maailman viela joku paiva niin et kaikki muut turistiryhmat kuolee sukupuuttoon...(Milla, sa oisit rakastanu sita kiinalaisten paljoutta...Jelly Belly factory ei ollu viela mitaan...)
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Sanski rakas, tästä sun blogista tulee mun uusi raamattu :) Ja hei, mistä sä bongaat noi tietosi? Mä olin ihan tyytyväinen todetessani et juu sinisiltä ne vuoret näyttää et siitä se nimi tulee, ei tullut mieleenkään selvittää et mistä se sinisyys johtuu...;) onneksi sä sivistät mua näin jälkikäteen. Kiva kuulla, et kaikki menee hyvin ja tunnut nauttivan paikasta. Flying foxeja on ne kaikki lepakot siis siellä botanic gardenissakin, vaik kaippa sä sen jo tiesitkin. :) TimTamit rules, vaikkakin huomasin juuri säästelleeni kotiin tuomiani niin kauan et niissä oli parasta ennen päivä pari päivää sitten...
Moi! Kiva nyt kun näkyykin jotakin tässä kun avaa tän sun blogin! Mukava lukea täältä Suomen räntäsateesta käsin helteestä ym. No on se ihana, että joku saa edes nauttia. (pikkusen kateellisena täällä..) Joka tapauksessa, mukava nähdä että kaikki on hyvin jne. Kuulemisiin.
Post a Comment