Roskapussista jatesakkiin

Howdy taalta Fosterista! Taa on tallanen pikkunen kapykyla etelarannikolla, eika suinkaan se Australialainen formuloita sponssaava olutpanimo, (vaik mut olutpanimolta voiskin epailematta helposti loytaa..) Ai miten niin kapykyla vai? Noh jos paikkaan tulee vaan yx bussivuoro paivassa ja tourist informationissa kerrotaan, et paikallinen nahtavyys on tervetuloa Fosteriin kyltti, niin aikas pienesta paikasta kylla puhutaan.

Tanne keskelle maaseutua me paadyttiin seikkailtuamme ensin pari paivaa Canberrassa, joka muuten on ihan kuollu paikkaa klo 17 jalkeen. Vois todeta et kaikki sulkeutuu kyseisella kellonlyomalla ja ihmiset karkaa koloihinsa. Klo 23 kavellessame maanantai-iltana bussiasemalle saimme naytteen paikallisten teinien vapaa-ajan harrastuksista. Auto pysahty punasiin liikennevaloihin, poppi pauhas taysilla, 5 teinia tempas autonovet auki ja hyppas ulos kadulle jammaileen. Valojen vaihtuessa vihreix, tapahtu istuinpaikkojen vaihdos ja kaikki sulloutu takas autoon ovet paukahdellen jatkaen kaasu pohjassa matkaa kohti seuraavia liikennevaloja ja uusia innostavia jamittelusessioita. Ja hei, toi oli ainoo auto, joka sina iltana nahtiin! Kuten sanottu, Canberra on dead capital city.

Canberrassa me jalleen kuntoiltiin Sussen kaa. (mita ihmetta mulle on tapahtumassa!!!) Vuokrattin tosi ladymaiset pinkit pyorat, joilla me sit pottakypara paassa cruisailtiin pitkin Canberran katuja. Oltiin sit muuten niin hotti nahtavyys, et poliisitkin vilkutteli meille useempaankin otteeseen (ei, me ei tehty mitaan laittomuuksia, ne poliisit EI siis vilkutellu meille virka-asioissa, vaikka sita voikin olla hieman vaikea uskoa..) Eduskuntatalossa kaytiin kattoon, josko paikallinen Paavo Vayrynen olis ollu sekottamassa maansa asioita, mut eipa nakyny. Tosin se kylla selvis, et eduskunta talosta loytyy 4700 huonetta ja 22 km kaytavia...

Canberrasta otettiinkin yobussi Melbourneen. Luoja, mika reissu. Ensinnakin se kuski ei ollu koskaan varmaan tajunnu et kytkinta kuuluu kayttaa yhdessa vaihteiston kanssa (8 tuntia kun kuuntelee scrrrrrrruutsh aanta joka kerta ku kaveri vaihtaa vaihdetta niin johan alkaa saalia vaihetistoa..), sit kesken matkan se joko tormas kenguruun, vastaan tulevaan bussiin tai johonkin puunoksaan, koska meijan toinen sivupeili lahti lentaen huitsin helkkariin. Se sit laitto vaan tilalle uuden vahan ennen ku paastiin melbaan, eli ilmeisesti kaveri oli menettany tasasin valiajoin sivupeileja ku oli jo extrakin varalla mukana...No sitten se bussinilmastointi... Puhalsi mukavasti taysilla 4 minuuttia jaakylmaa, eli kaikki vaatteet paalle. Sit oli vuorossa 4 minuuttia tulikuumaa, eli strippaa kaikki vaatteet pois. Tata sit jatkettiin seuraavat 8 tuntia, mukavaa liikuntaa, kun pitas nukkua. Sen lisax siina bussissa oli joku ihmeen lattialammitys, koska et voinu ottaa kenkia pois kun jalat paahtu lattiassa muutamassa sekunnissa!! Mut siis joo ihan mielenkiintonen bussimatka :)

Ja sitten paastaan aiheeseen, mita hittoa me tehdaan maaseudulla, jonne paatiin silla ainoolla bussivuorolla, joka kerran paivassa Melbasta tanne starttaa. Noh mahan olen aina ollut sisimmassani pieni lehmitytto, joka hyppii kaksi lettia paassa pellonreunalla matkalla keraan niitylta kukkasia. Eli taa vaihtoehto ei siis oo mikaan outo sinansa. Talla kertaa tosin tarkotus oli paasta Wilsons Promontorylle, joka on luonnonpuisto, mis on elukoita. Jees ihan oikeita australialaisia elukoita. Totta kai kun me aamulla herattiin taalta Fosterin hostellista (joka on muuten tosi pieni ja aivan ihana) vetta sato kaatamalla. Great!! No nythan sita vasta onkin mukava lahtee retkeileen luonnonpuiston poluille, kun veta tulee taivaan taydelta eika meilla edelleenkaan oo mitaan sadevaatetusta. Noh mika avuksi? Hirvee puolentoista tunnin psyykkaus, et kuinka sateella on paljon vilposempaa kavella, eli on raikasta retkeilla. Ja sateella elaimetkin jaksaa liikkua paljon paremmin. Sit ilma on puhdasta ja sadehan on itse asias ihan kiva asia...jne...Psyykaus toimi, meitsi pukeutu jatesakkiin (siis siita, et katoombassa pidin roskapussia paan paalla oli vain pieni askel siihen, etta actually puen jatesakin paalleni), laitto muovipussit jalkoihinsa, ettei lenkkarit kastu, tunki suihkumyssyn lippiksen paalle ja TADAA, valmis sadekelin asu (jossa naytin ihan sille ku oisin ollu tutkimassa biohasardi jatteita...) Ja meilla oli sit mukavaa, eika se jaksanu ees sataa koko paivaa, thank god.

Eli nyt ollaan nahty sit vompatteja ja kenguruita, about 2 miljoonaa karpasta (Mari, sa et varottanu et niita on kaikkialla ja koko ajan ja niilla on paha itsemurha vietti. Come on, jos sa oot karpanen, mix sa haluat lentaa nenaan, silmiin ja suuhun!!) ja tajuttoman kaunista luontoa. Ma haluan kyl kiertaa naa kaikki luononpuistot ja niiden luontopolut, jos ne on kaikki tallasilla maisemilla varustettuja.

Mutta huomenna matka jatkuu takas Melban seudulle. Ollaan pari pv St. Kildassa ennen ku saadaan meitin oma kamppa suoraan Casinoo vastapaata. Yeah, ehka musta tulee viela pokerihai (in a next life...) Ja ai niin sahkopostia SAA lahetta mulle pain. Postilaatikkoon on mukavampi kurkistaa kun se ei oo aina tyhja..