Tuesday, December 18, 2007

Tyollistetty tyttonen!! JEEEE!!!

On maanantai aamupaiva. Kannykan screeni nayttaa tekstia, 1 missattu puhelu. Mina painan redial nappainta jonka seurauksena kaydaan seuraava dialogi:

"Gordon puhelimessa"
"No Sanna-Maria tassa terve. Olit kuule rimpautellu tossa aikasemmin aamulla."
"Kylla vaan, vielako oot tyota vailla seuraavax parix viikox?"
"YES,YES,YES,YES"
"No kiva. Paasetko tanaan haastatteluun?"
"anbolutely!"

Niinpa mina sitten kipitin haastatteluun siihen paikkaan, mista viimesena oletin koskaan mitaan kuuluvax. Vietiin Sussen kaa nimittain tahan paikkaan ihan vaan pokalla cv:mme heti tokana paivana ku savuttiin Melbaan (lue: kuukausi sitten!!). Koska niilla ei ollu sillon avoimia tyopaikkoja, oltiin aivan varmoja, et ne vaan tunki ne CV:t kauniisti hymyillen niille parhaiten soveltuvaan sailytyspaikkaan, toisin sanoen paperisilppuriin.


No kun menee tyohaastatteluun niin paras alotushan koko hommalle on tietysti, ettei tie sen haastattelijan sukunimea. Ala nyt tollain tuijota! Totta kai se sen puhelimes sano!! Ja ma tajusin, et se alko ihan varnasti W-kirjaimella, mut....joo, noh ajattelin et mutisen siina infotiskilla, (mista mun kyseissta henkiloo piti tiedustella) jotain ymparipyoreeta, josta vaan ainoostaan korostuu tosi hyvin se se W-kirjain...No paadyin sit sanoon jotain Wallisin ja Walshin sekamuotoa ja tietysti se oikea sukunimi oli sit niinkin eksoottinen ja supermonella s-kirjaimella (joita siiis mukavasti epamaarasesti suhuttelin) varustettu White. Okei, melkein BINGO olihan mulla ehka 2 kirjainta oikein...


Haastattelu meni putkeen, sen mielesta mun cv oli intriquing (joo olikohan se asettelu jotenkin omituinen, vai osaako kenties vaan turismin alan henkilot Australiassa arvostaa actually turismialan kokemusta...) ja kaveri sit meni ja palkkas mut. Niinpa mina olen nyt osa Melbournen kiireisimman ja suosituimman turistinahtavyyden aqua crewta. Eli Sanna-Maria melbourne Aquariumista paivaa!!

Eilen oli eka koulutuspaiva. Meita alotti 4 uutta. On varmastikin todella yllattavaa, et oon siina rakennuksessa ainoo tyontekija, joka ei puhu englantia aidinkielenaan. Nain siis jos ei lasketa mukaan sita Korealaisesta aquariumista lainattua marine biologia, joka osaa vaan hymyilla, sanoo heloo ja heiluttaa (u know sita perus kiinatouhua...) Kaikki tyokaverit on tosi rentoja ja nuoria, joten vaikuttaa ihan kivalta tyopaikalta, eika ne tyotkaan todellakaan oo pahoja, vaan just sellasta mita taalta ettinkin, eli kaydaanpas ne sitten lavitse...

TEHTAVA 1) "Hi, Welcome to Melbourne Aquarium, here's a map for you, enjouy your day!" Joo ihan piece of cake jaella ovella karttoja ja toivottaa ihmisia tervetulleex. Tosin haastetta lisaa se, et tammikuus se jono on 500 m ulos rakennuksesta, lampotila hipoo +35C, jono kiertaa viela siella sisallakin tyyliin 7 kertaa sen rakennuksen ympari ennen ku kukaan paasee edes kassalle ja ite joudut vahtiin porttia, ettei kukaan hullu koita raivostuksissaan tehda break outia ja karata jonosta kassalle. Jep, voin jo sieluni silmin kuvitella ku hyillen lausun "Welcom...." WHUUP joku pyyhaltaa mut kumoon, ma lahen juokseen ja huuteleenn sen peraan "sir, please, sir you need to wait in the line!", ja sit seuraava asiakas alottaa valitusvirren, johon muut kuorossa liittyy "how much longer this is going to take, the service is so slow and bitch that is all your fault!!" Yep, eihan sita koskaan tie miten kay....Tosin voin siina samalla tietty bongata mukavan miljonaarin joka haluaa vieda mut purjehhtiin, sopia 3 eri tyypin kaa treffit ja salakuunnella muiden keskusteluja.

TEHTAVA 2) Lippujen myynti. Muuten ihan varmasti suht helppo ja basic tehtava, mut 15 min kassakoulutuksella hiukan haastavaa, etenkin kun kaytossa on vaan ja ainoostaan 56 798 erilaista alennuskuponkia, lipuketta, lapuketta, vip-korttia, siskonkumminkaiman lahjakorttia, AAA-liiton lipuketta ja lapuketta....No just! Olin silleen et ai kun kiva, noh jos myyn yhden lipun puolessa tunnissa, niin luetaankohan se nopeex asiakaspalvelux? Iso plussatosin on, et se yx nyt alottava poika,ei oo koskaan kayttany kassaan tai ees kassitelly rahaa, YES! On tilastollisesti mahdollista, et ma en tuu oleen se hitain kammija!! tosin siina samalla kun hitaasti napyttelen sita kassakonetta, voin tutustua paremmin siihen miljonaariin, joka vie mut purjehtimaan, tehda 3 treffit lisaa ja salakuunnella kun suomalaiset tulee ostaan lippuja ja kuvittelee ettei kasssa tie, mita ne siita puhuu...



TEHTAVA 3) "No niin kuulkaas viehattaavaa Watsonin perhe, nyt olis aivan mahtava photo opportunity. Jos tulisitte ja seisositte tan sinisen seinan edessa noiden kahden viivan valissa sen rastin kohdallas niin ma otan kuvan ja saatte ostaa sen sit gift shoppesta." "Ai sii joo, siihen kuvaan tulee oikeesti taustalle kaloja, mut sorry nyt just teijan taytyy ensin vaan mielikuvitella ne." Toisin sanoen, ajattelin et mun taktiikkani on hyokata kaikkien Aasialaisilta enemman tai vahemman nayttavien turistien kimppuun, koska let's face the facts, ne ostaa aina kaikki valokuvat ja yleensa viela 500 kappaleena! Mut jos totta puhutaan, se on ihan makee se tausta mika siihen kuvaan tulee, ja sen nakee ensin screenilta, et milta se tulee nayttaan ennen ku sita ostaa, et ei ne turistit hirveen kauaa joudu mielikuvitteleen sille sinisellle seinalle niita fisuja...Tassa tyopisteessa on myos se hyva puoli, et on mahdollisuus ikuistaa itsensa kaikkien niiden kaa, joiden kaa oli sopinu ne treffit, niin voi sit kysya sussenkin mielipidetta kyseisista kavereista.. Se miljonaari sit taas tietysti aivan valttamatta haluaa sun kaa kuvaan ja laittaa sen kuvan purjehdusseuransa ilmotustaululle. Tassa vaiheessa tunnistaa kaikki suomalaisturistit siita, et ne yrittaa juosta kuvaaajaa pakoon mahdollisimman nopeesti....

TEHTAVA 4) Vahdi porttia, laimase leimoja, et ihmiset paasee kaymaan pissilla sun takana olevissa vessoissa ja varmista et tyhmat turistit on tajunnu kiertaa koko rakennuksen, eika kuvittele et taa kohta on exit. (oikeesti se mesta on sellanen sokkelo, et itekin olin ihan eksyksissa, ja ma oon sentaan kaveleva navigaattori..) Toisin sanoen hymyile koko paiva ja leimaile handuja. Easy job, I love it!

TEHTAVA 5) Seiso hississa ja vahdi ettei yli-innostuneet turistit saa Melbournen hitainta hissia jumiin. Toisin sanoen ajelet hissilla ylos, alas, ylos, alas (u got the point), leikit hissihitleria ja alat kirkuun, jos hissiin yrittaa enemman ku 8 henkee kerralla. Jotta tassa olis haastetta, sulla on freaking radiopuhelin, jolla saat neuvoja, et mitka levelit on taynna ja mille ei siis voi just nyt paastaa ihmisia. Cool, ihan ku oisin koskaan tajunnu yhtaan mitaan niista "shhrrfth, kushrreeko shhree infsshtrrroo..." viesteista, joita ne sinne radioon luettelee. Radiopuhelin on vaan ratiseva kapistus, joka pitas havittaa maapallolta :)

Mut siis noi saattaa kuulostaa vahan tylsilta, mut musta ihan kivoilta hommilta. Eika yhdessa pisteessa olla koko paivaa vaan niissa kaikissa kierretaan paivan aikana. Plus opinpahan tunteen ainakin yhden nahtavyyden lapi kotasin, susse paasee kaymaan siel ilmasex ja jos en ihan vaarin ymmartany, niin jos paasisin vedenalaisuus kammostani niin paasisin ilmasex sukeltaan haiden ja rauskujen kanssa sinne isoimpaan akvaarioon.

Tassa kuvanayte mun uniformustani:

No comments: