Sansu paasi tanaan palaan muistoissaan herran vuoteen 2001 ja vahan verestaan ihania au pair aikojen muistoja. Olin meinaan suurimman osan paivasta toissa lasten leikkialueellla tatuoimassa kersoja lost island tatskoilla. Jep, I wish et mulla olis ollu joku oikee suriseva piikki, milla oisin silmat kiiluen voinu nakuttaa varia niiden kersojen ihoon, mut talla kertaa turvalllisuus syista kyseessa oli vaan vedella asennettavat sellaset paivan tai kax kestavat leikkitatskat...(Tieda hanta sit et olix kyseessa enemman mun vai kersojen turvalllisuus)
Totta kai mun piti sit itellenikin latkasta yx tatska kateen et sain esitella muutamille vastahakoisille muksuille, et tallanen cool juttu taa oon, et anna nyt vaan se kates tanne sita tatskaa varten, en ma purase...Ja no totta kai tein oman tatskani vahan hutasten, enka laittanu siihen tarpeex vetta ja antanu sen olla tarpeex kauaa kades ennen ku poistin sen kaareen, joten sen sijaan et mullla olis lukenu tatskassa aarimmmaisen cool Lost island (joka siis on meidan tan vuoden vaihtuvan nayttelyn teema) mulla luki kammenselassa Ost Island. Onnex ei tullu yhtakaan ruotsalaista naperoa hakeen tatskaaa, koska johan ne olis ihmetelly mita hiton juusto saari tatuointeja ma koitan niihin latkia....
Ma totesin tanaan et oon kyllastyny kutsuun sita meidan aquariumin vartijaa (just sita, jolla oli se kiva serkku istumassa siel Sydneyn vankilas...) ihan vaan vartijax ja mennna toraytin ja kysyin, et kuules kamu mikas sun nimes oikeen on. Vastauksex sain et "Alexia, mut se ei oo mun oikee nimeni." Olin vaaan silleen et anteex ha? Tosi tyhma holmistyny ilme naamalla mietin, et pitasko munkin tasta lahtien kun joku kysyy vaik tyohaastattelus nimee niin todeta et "Sirkka-Birgitta, mut ei se oo kyl oikeesti mun nimeni." (tata temppuahan on siis kaytetty joskus teinivuosina kun joku allotys 40-vee hihhuli tuli legendaarisella Senssilla koittaan jutella jotain...tosin tollon aina jatettiin mainitsematta ettei se Katariina tai Johanna minka nimeks annetttiin nyt actually ollu ihan meidan ristimanimemme...)
Mutta kuulkaas sittenhan se Alexia varmaan tajus, et mun naamani naytti samalta kun jos mulle olis just koitettu selittaa ydinfuusion kemiallista kaavaa, koska se ystavallisesti selitti, et, et sen sisko oli tehny sen nimissa kaiken maailman pahoja juttuja, ollu varsinainen bad ass gangsta ja istunu jopa vankilassakin. Ja ihan vaan osottaakseen sisarusrakkautta, se oli siis tehnyt tan kaiken Alexian oikeissa nimissa. Mukava petos sanoisin. Ja mitenkas taa alexia sit sai tietaa naista kaikista hanen nimissaan tehdyista rikollisista vapaa-ajan vietteista? Noh kun poliisit kerran pysaytti sen ylinopeudesta niin totesivat, et sullahan on pitka rikosrekisteri takana....Niinpa sit kun asiat selvis, ei vartijalle paljon jaany vaihtoehtoja kun vaan muuttaa nimensa siita alkuperasesta Alexiaksi ja katkasta valit siskoonsa. (ma en oo kyl ihan varma, et mita ite oisin katkassu, mut luultavasti valien lisax myos muutaman raajankin...) Toi samainen hunsvotti sisko tosin oli sit tehny muidenkin siskojensa nimissa rikoksia, et ilmeisesti sille oli jaany noi roolileikit lapsuudesta vahan paalle...
Meilla oli itse asias aikas traaginen paiva tanaan meijan Fish bowlissa. (se on sellanen iso akvaariotankki, missa rauskut ja hait voi uida sun ymparillas ja ylitses. Eli oot periaattees akvaarion sisalla, toki tosin ilman etta sun tarttee kastua) Just ennnen kun sukeltajat oli hyppaamas sinne tankkiin mennakseen syottaan haita ja rauskuja yleison iloksi, niin joku huomas, et hei ou nou, Georgie the grey nurse shark lojuu liikkumatttomana selallaan tankkin pohjalla.
Kyseessa ei siis ollut suinkaan mikaan Georgien pikkunen pantomiimi esitys Disneyn klassikosta Sleeping beautysta vaan ihan oikea emergency tilanne. Vahanko tuli mestaan sapinaa ja valehtelematta varmaan puolet henkilokunnasta oli paivitttelemas tota ihan jarkyttyneena ja sukeltajat meni antaan Georgielle tekohengitysta (tai siis jotain ihmeen extra happeee ne sen kiduksiin jotenki tunki...) Yx tytto henkilokunnasta oli jopa itkun partaalla ja ihan epatoivonen Georgien puolesta (ne meribiologi opiskelijat, u know, kovin herkkaa ja tunteikasta kansaa...) En tie, et kuinka siina sit kavi, koska tilannne jai auki kun joudun omalle paikalleni vahtiin, et ihmiset osas kayttaytya sen hairuokinnan aikana eika survoneet toisiaan innostuksissaan alleen (ma toimin vahan niinkun melakkapoliisina...).
Oli muuten tosi outoa nahda, miten kaikki henkilokunnasta oli niin jarkyttavan huolestuneita, et ihan tuli tunne kun kyseessa olis ollu joku meista eika suinkaan kala. (alaka sano et mulla ei oo tunteita. Totta kai se oli kamala nahda toinen ketarat oikosena nayttamassa samalta kun sarki, joka on kuolla kupsahtanu ampariin ennen kun sen on onginnan jalkeen ehtiny paistaa tai vapauttaa takasin. Mut en oo ihan noin kovia tunnesiteita noihin haihin viela rakentanu, et oisin saanu paniikkihairion tapahtuneen johdosta.) En muuten epailis vaik huomena olis kauhee kasa parane pian Georgie kortteja Fish bowlin ikkunassa, ellei Georgie siis mahtavista elvytys toimenpiteista huolimatta kuollut...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment