Anteeksi saisinko toita?

Ma oon oppinu tan vuoden aikana itsestani ehka enemman, kun viimesten 25-vuoden aikana yhteensa. Mika tietysti on hirveen hieno juttu. Itsensa tutkiskelu voi olla niin kamalan avartavaa, mut samalla myos masentavaa. Sita kun huomaa et ei valttamatta ookaan ihan sellanen kun mita haluais olla...

Oonkin ajatellu, et ehka nyt kun tunnen itseni paremmin kun Opinnaytetyoni materiaalin, niin mun olis aika kirjottaa cv:ni liitteex laitettava hakemus uusix. U know, kuten ehka vaan 99% muistakin ihmisista, mun hienosta edustavasta hakemuksestani loytyy kuvaus, kuinka oon ulospainsuuntautunut, kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeentuleva ihminen, joka pitaa haasteista ja uusiin kulttuureihin tutustumisesta. Yeah right...Bull shit!! Niinpa ajattelin teilta rakkaat lukijani kysya, mita mielta olette tasta minun uudesta, rehellisemman suunnan ottavasta hakemuksestani? Palkkaisitteko te minut?

Olen 26-vuotias vaihtelevasti sosiaalinen restonomi, joka on onnistunut kuluttamaan opiskeluvuosinaan paljon aikaa (ja koulun tukirahaa) Suomen rajojen ulkopuolella. Vaikka haluaisinkin, en tule toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ja etenkin hitaat ja alyllisesti tyhmat yksilot ajaa mut hulluksi. En myoskaan halua olla missaan tekemisissa vanhojen keski-ian jo aikoja sitten ylittaneiden miesten kanssa, joiden elamantehtavana on luulla tietavansa kaiken aina paremmin, tunkea nenansa joka paikkaan ja jaella sulle ei haluttuja neuvoja ihan vaan sen takia, etta satut oleen nainen, eli heidan ajatuksen juoksunsa mukaan heikon ja tyhmemman sukupuolen edustaja.

Tyokokemusta minulle on kertynyt mm. alpakoiden parittamisesta, krokotiilien kylvettamisesta, hissin nappuloiden painelemisesta ja alkoholin kuljettamisesta tarjottimella vahissa vaatteissa rannalla lokkien hyokkaillessa kimppuun. Olen hyva secretarial toissa, kuten ottaan vastaan soittopyyntoja, joihin kirjoitan pain persetta minulle englanniksi spellatun nimen, tai parhaassa tapauksessa unohdan valittaa koko soittopyynnon. (Ainakaan saman paivan aikana...En siksi ettenko sita haluaisi valittaa, vaan koska mulla on valilla aina vahan short term memory loss...)

ATK-taitoni ovat loistavat, kunhan mun ei vaan tartte kayttaa excelia, power pointia, photo shoppia tai oikeestaan mitaan muutakaan tietokoneohjelmaa paitsi wordia. (Eika wordissakaan saa laittaa tekeen kaavioita tai diagrammeja) Erityistaitonani on tosin sellaisten ohjelmien kuin Facebook ja Blogger kaytto ja navigoiminen.

Olen tyontekijana luotettava, tasmallinen ja seison sanojeni takana. Jos mut voittaa puolelleen, yritys saa hakea lojaalimpaa tyontekijaa. Olen kaveleva navigaattori ja osaan ikuistaa elamaa kamerallani. Mut saa ja voi tokata isonkin yleison eteen, jos mulle on vaan antanu ennakkoon kasikirjoituksen puhuttavasta aiheesta, et oon voinu opetella sen ulkoa. (Mikaan ei oo mun arvoasteikollani nolompaa kun vaikuttaa epapatevalta ja valmistautumattomalta!) Mua EI SAA laittaa laulaan julkisesti enka suostu syomaan pestoa tai naudan kielta bisneslounaalla.

En ymmarra boheemia elaman tyylia alkuunkaan, ja pankkitilin kuluttaminen niin, ettei sielta loydy vahintaan 1500 euroa on edesvastuutonta. Elamassa pitaa olla tavoitteita, mutta niiden tarvitsee olla realistisia. Ei ole pessimistista todeta, etta naapurin Laila ei tule ikina paasemaan opiskelemaan lakia, vaikka se niin kuvittelee. Se on ainoastaan realismia, silla naapurin Laila on tyhma, eika silla ole kirjapaata tai pitkajanteisyytta. Asioita tulee nimittain katsoa rehellisesti silmiin, eika kaunistella kun siihen ei ole aihetta.

KIELITAITONI:
ENGLANTI: Tilanteesta riippuen loistavasta heikkoon
RUOTSI: Osaan keskustella sujuvasti yhden lauseen golfista
SAKSA: Das kann doch nicht war sein!
ESPANJA: osasin vuonna 2002...