Ma hoitelin eilen kassallla lipunmyyntia niinkun aina ennenkin. Luettelin jo rutiininomaisesti niita fraaseja, mita tarttee asiakkkaille ladella, kunnes paasin seuraavaan kohtaan:
SM: "and may I have your postcode for the survey, please?"
ASIAKAS: "my what?"
SM: "your postcode, or the country you're travelling from?"
ASIAKAS:" oh, we're from Finland"
SM: "No sittenhan me voidaankin hoitaa taaa ihan suomex!"
Jep, ma sain mun ensimmaiset suomalaiset asiakkaaani! JIHUU!! Mutta sit tajusinkin vasta, et ne englanninkieliset fraasit oli uponnu jo niin selkaytimeen ja aina tavalaan puolivakisinkin tullu automaaattisesti ulos suusta, et olin ihan pulassa, kun sama homma piti hoitaa suomex!! " joo, ja tassa kartassa on sit lista meijan hmm...ruokailu, eikun siis ruokinta-ajoista ja tota presentation times...eli siis kyl te tiette onx se nyt sit esittely tai siis naytos tai siis sellaset ajat, u know feeding and presentation times." Tohon se kundi vaan hymyillen totes, et nakojaan sullakin on jo vahan ongelmia ton suomen kielen kanssa.
Ma oon aina aatellu, et eihan akvaariossa voi tapahtua mitaan traagista (jos ei lasketa huonosti pukeutuneita asiakkaita, jotka kadottaa lapsensa vahan valia jonnekin ja sit niita kuulutellaan ja sit on hirvee itkun ja naurun sekanen jalleen nakemis show kun se kersa loytyy jostain kulmasta onnelisena tuijottamastasta kaunista varikasta kalaa, eika oo ees tajunnu et aiti on ollu hallyttamassa kansallista pelastuspartiota apuun... ). Mut mun tyovorojeni aikana sinne on jo kahdesti kutsuttu ambulanssi. (Ei kyllakaan mun takiani, mun ei tarttenu ottaa viel kenenkaan kiukkusen asiakkaan kanssa matsia...) Ekalla kerralla yx mummo sai jonkun kohtauksen ja tanaan sit joku kersa kohelsi ja vetas jalkansa auki niin, et se viilty luuta myoten tosi pahasti ja verta oli ampari kaupalla kaikkialla ja jalkikateenkin lattialta loyty joku lihanpalanen. iuuuuuuuuu...onnex olin kaukana kaikesta tosta actionista ja kuulin asiasa vaan radiopuhelimen valityksella ja myohemmin tyokavereilta. Come on, mita ma oisin tollasessa tilanteessa osannu teha? Kysya muksulta, et "voi voi tuliko pip? Annas ku sansu tati puhaltaa niin tuntuu varmaan paremmallle..."
Ma tien, et oon nykyaan ihan tyofriikki, tai siis kirjottelen vaan kaikkee, et mita toissa on tapahtunu, mut let's face it. Mun elamassani ei tapahdu talla hetkella mitaan muuta kun toita. Mua ihan nolottaa myontaa, et oon ehka maailman kaikkeuden huonoin backpackeri (tai toisix huonoin, ollaan Sussen kaaa ehka tasapisteissa) mut ma en oo viela kertaakaan ollu viihteella, en clubilla, yokerhossa tai ees paikallisessa pubissa. Siis mun jalkani ei oo ees loytany tietansa paikalliseen rakalaan tai hostellin aulabaariin!! Mut ma oon samalla todennnu, et ehka toi osa backpackauksesta ei oo muutenkaan mua varten luotu. En ma osaa istua kuppilasssa tuhlaaamssa koko matkakassaani aussibisseen kaikkien niiden miljoonien brittien ja saksalaisten reppureissaajien kaa, jotka taalla tulee vastaan vahan valia ja joiden tavotteena on olla ainakin puolet reissustansa humalassa, kolmas osa jaljelle jaavasta puolikkaasta muhinoimassa jonkun tuntemattoman vastaantulijan kanssa vallyjen valissa ja sit todeta et katos vaaan olin Australiassa mut muistan vaan ehka yx viidesoasn siita, mita oon tehny ja nahny. Joten saatte nyt anteex vaan tyytya kuulkaas ihan muihin juttuihin, kun tapahtui paikallisessa kuppilasssa sen seitsemannen oluen jalkeen-juttuihin. Tan siita saaa katos kun lahettaa Roope Ankkamaisen vanhanpiian reissaaamaan...
Ja hei en voi vastustaa :) Pakkohan mun on kirjottaa yx pakollinen kappale meidan kaikkien suosikki hahmosta eli bimbosta personal trainerista. Olin jarkyttya eilen (joo, se pystyy edelleen jarkyttaaan mut...) kun se puhuu siis nykyaan Leonille ja Fonzille vauva-aanella ja kutsuu niita mamix ja daddyx!! Ihan totta!!! Eilen ku se oli jo taalla ja Leonie tuli sisaan, niin se sano sille et "Mama come and give me a hug" ja sit sit myohemmin Fonzille et "Dadddy, you didn't hug me, don''t u love me anymore? Mama gave me a hug, she loves me. Daddy u are mean!" Ja ma katton siina vieressa suu auki silleen et anteex missas roolileikkikoulussa me oikeen ollaan!!! Ja sit illemmalla se bimbo ei jaksanu istua paikoillaan ja kattella meijan muiden kaa leffaa vaan huuteli huoneessaan touhuavalle Leonille, et "Mama, I'm bored, you have to entertain me. Mama you're neglegting me, lets do something"
Et tallasia talla kertaa...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
3 comments:
no se et puhuu vaan töistänsä on ihan normaalia, ainakin mun elämässä. plus noita akvaariojuttuja on mielenkiintoista lukea. enkä mä tiedä onko toi ryyppääminen nyt ihan niin välttämättömän oleellista backpackerin elämässä, eikös tarkoitus ole kuitenkin nähdä ja kokea kaikkea ja matkustaa sen sijaan että istuisi vaan jossain räkälässä illat pitkät. mut tietysti uusien reissaajien tapaamisessa siitä silloin tällöin ulkona käymisestä voisikin olla hyötyä. :) plus en anna anteeksi ellette melban aikana käy siellä crownin yökerhossa! :)
Hei siita pituikin Mari kysasta, et mika niista Crownin yokerhoista se oli, kun sile on niita 3!!
hih, no se mihin me kännissä osattiin suunnistaa...:) en mä tiedä, siel se oli ylimmässä kerroksessa ja kun jossain vaiheessa katseltiin sen pohjapiirroksia niin ei me löydetty kuin se yksi...go figure...
Post a Comment