Kaytitko sa sun Ironmaiden paitaas tanaan?

Tanaan on Melbournessa joku "jos et kayta Ironmaiden t-paitaasi niin et paase helvettiin"-paiva, koska valehtelematta ainakin 30 ihmista kamalissa mustissa ehka 7000 kertaa pestyissa virttyneissa IronMaiden paidoissaan on tullu mua vastaan niin toissa kun toiden ulkopuolellakin. On tullu ehka pienet Deja vu ilmiot yla-aste ajoilta, ja nama Deja vut olisin voinu kylla aivan hyvin jattaa kokematta. Nyt puuttuu viela et sellasilla amatsuviiksilla varustettuja kundeja alkaa kaveleen vastaan pilottitakit paalla, lippis vaarinpain paassa ja ma vannon et joku on tunkenu mut hyvin epamiellyttavaan aikakapseliin, ja jos en paase nopeesti pois niin teen Heath Ledgerit. No joo ehka ne virttyneet t-paita kamaluudet hiipii takasin hamariin koloihinsa huomenna kun se kyseisen bandin konsertti on ohi ja done with.

Mulla on ollu pieni dilemma. Koska suunnittelu on aina hyva alottaa ajoissa, niin minakin oon mietiskelly mun ens jouluna taydellisen make overin kokevan kampan varisavyja. Joo tien minka haluan paavarix, mut sit oon mietiskelly et kayx mun vihertava lipastoni siihen savyyn ollenkaan ja sain sit vastauksen pahkailyihini tanaan. Ja viela missa muodossa!! Yx kundi kaveli sisaan makeissa surffishortseissa ja TSADAM!! Sen shortsit oli ihan kun sellanen just mua varten tehty Varisilman tai tikkurilan savytikku tai varisavykartta. Sina oli just ne varit mita haluan, ja kaiken lisax viela sulassa sovussa!! Ai mitka ne varit sit oli? No naat sit kun ma pidan tuparit ens vuoden puolella. (Enka tee sit Tatuja ja pida niita vasta vuotta sen jalkeen kun oon muuttanu kamppaani plus kun mun kaikki loistavat kaverini on silla hetkella poissa maasta...)

Multa on kysytty, et pidanko ma enemman Australiasta vai Amerikasta. En osaa viela antaa vastausta tohon, koska en oo ehtiny nakeen tata maata tarpeex ja Jenkeissa oon kolunnu kuiteskin pari vuotta. Voin kuitenkin vaittaa, et pidan amerikkalaisista enemman kun australialaisista. Vaikka kaikki vaittaa, et aussit on tosi layback ihmisia ja joka toinen lause, mika niilta suusta ulos paasee on no worries, niin silti naa ei oo samanlaisia easy going ihmisia kun jenkit. Ma joudun ihan oikeesti miettiin, mita naiden Aussien kanssa puhun, tai paremminkin et mista puhun. Jenkkejen kanssa keskustelun nyt saa aikasex vaikka nakkileivasta. Ma huomaan eron naiden ihmisten valilla jo ihan tyoskennellessani kassalla. Aussit on jotenki tosi tylsia, asiallisia ja vahasanasia asiakkaita, mutta auta armias kun joku jenkkkituristi eksyy asiakkaax, niin johan on ihan eri meininki. Vitsit lentelee ilmasssa heti ensi minuuteista lahtien ja niiden kanssa rupattelee niita ja naita ihan huomaamattaankin. Tosin ne osaa myos toisinaan yllattaaa ihme kysymyksilla kuten "How Finnish people felt when USSR fell apart?" Joo sinahan vasta ajankohtanen kysymys onkin...

Kavelin eilen Port Melbourneen. Tietenkaan toi ei sano kenellekaan yhtaan mitaan, et voisin hyvin valehdella et se on 25km paassa meilta (mita kukaan mut tunteva ei kuitenkaan uskos...) mutta todettakoot nyt rehellisesti, et matkaa ei oo meilta sinne kun 3,5 km Googlen kartan mukaan. Noh eihan mulla ollu varsinaisesti tarkotuksena kavella Port Melbourneen, vaan ainoostaaan suunnata kohti meidan parvekkeelta nakyvaa merta, ja ihan vaan eri teita yhdistellessani paadyin suoraan tuurilla Port Melbournen sydameen. (Olinkin miettiny et missa ihmeessa se oikeen on kun kaikki siita puhuu...) Siina sitten aikani pallistelin Spirit of Tasmaniaa, ja tulin siihen tulokseen, et joku on kylla nyt kaapannu yhen Viking Linen laivoista (johtuskohan ees siita, et Spitir of Tasmania on suomalaista tekoo...) Kyseisen Love boatin paamaarana yllattaen (nimestahan ei voi tunnetusti paatella yhtaan mitaan...) on just se samainen saari kun mille me parin viikon paasta matkataan. Hillitsin himoni hypata salamatkustajana laivaan, tuijotin hetken lokkeja ja paatin suunnata takas himpeen. Kunnon living on the edge seikkailijana otin tietysti eri reitin kotiin kun mita satamaan paadyin, eika kunnon seikkailijat tietenkaan kanna mukanaan karttaa vaan sunnistaa tahtien mukaan. Mulla kun nyt toi nako on sen verran huono, etten paivalla oikeen noita tahtia taivaalta erota, niin ma harrastan tata korkeiden rakennusten mukaan suunnistamista (Joo Outi ma harrastan tata Singaporessa hyvax koettua suunnistamiskeinoa edelleen...) Ja loysin kuule kotiin ihan just fine ongelmitta. Tuli siina sellanen mukava 7 km lenkki ja lahi neighbourhoodia tutuksi.

Tassa pari maisemakuvaaa meitin parvekkeelta sinne Port Melbournen suuntaan...