Tuesday, February 12, 2008

Vanhuus ei tuu yksinaan...MUT KUN MA EN OO VIELA EES VANHA!!

Kivan pikku port Melbournen lenkin (yep, ma lenkkeilin sinne taas...) jalkeen ma ihan vaan venyttelin lattialla. Tunnetusti ihan hirveen harmiton toimenpide. VAARIN!! Venyttely on aarimmaisen vaarallinen toimenpide, mika voi lahettaa sut karulle visiointi reissulle siita, mika sua odottaa vanhana raajarikkona, jollon roskan poimiminen lattialta on Olympia kullan arvonen urheilusuoritus ja lattialta istumasta nouseminen vaan jotain, mista voit haaveilla in your dreams..

Ma tien, et mun selkani ei oo ollu enaa entisensa ihanan atleettisen ja akrobaattisen cheerleaders harrastukseni jalkeen (totta kai on terveellista heitella ihmisia toiseten selkan paalle...) kuten ei mun sadetta ennustavat polvenikaan (urheilija ei tervetta paivaa naa I know, ja sama patee niihin, jotka 10 vuotta sitten kuvitteli olevansa urheilikoita...) Mut ei 25-vuotiaalle voi kayda niin, et ei pysty nouseen venyttelemasta lattialta ilman, et joka liike tuntuu sille, kun Jack the Ripper hakkais veistaan sun alaselkaan ja joudut jahmettyyn paikalles kun pause-nappulan painalluksesta, koska et halua liikahtaakaan ettei se viiltava kipu jatku. Mut totta kai kun kohtalon ivasta sit se jahmettymisasentos alkaa puuduttaan sua ja sun on pakko alistua alaselan puukotukselle, missa vaiheessa sua alkaa vaan naurattaan sun saalittava tilantees, koska lattialta nousemiseen ei 25-vuotiaalta pitais kulua todellakaan 10 minuuttia. Mut sun on vaan hillittava naurus, koska se jos mika lisaa puukoniskujen tunnetta. Lopun iltaa onkin sit kiva kavella selka kyyryssa ja hauduttaa sita kamppikselta lainatulla kuumalla jyvapussilla (Jollasta muuten meidan mummokin kayttaa...loistavaa, ehka liityn elakelaistenkerhoon palattuani Suomeen...)

Jos ma oon tassa vaiheessa elamaani jo nain rampa, niin missa kunnossa ma oonkaan 35-vuotiaana? Taitaa olla minimivaatimuksena mahdollisille sulhokokelaille (ANTEEX MILLE!?) et niil on kaytyna ensiapu kurssit 1 & 2 ja mieluiten viela myos johdatus laaketieteeseen, koska mun geeninihan on tunnetusti niin kamalan hyvat, et perinnollisina sairauksina on tulossa sit vaan kevyesti sydan- ja verisuonitaudit, verenpaine, reuma, kihti, struuma... (onx taa se syy, mix mun lahestulkoon taysin tuntemattomat pikkuserkkuni paatti naida toinen laakarin ja toinen kirurgin?) Ja vaikka siita ei viela ookaan todisteita, niin eikohan ne mielenterveyshairiotkin jossain vaiheessa pinnalle ponnahda. Itse asias mulla kylla on jo ollu symptomeita luulotaudista, koska luulin aikoinani, et Agatha Christie on mies, Timbuktu on Nepalin naapurivaltio ja et ihminen ei voi koskaan sanoo sopimustaan irti perheestaan ilman syyta...

Jees myonnetaan ma oon sairas ja sairas on mun tulevaisuutenikin :) Aiti voit jo varata ens Marraskuulle mulle ajan laaakarille, koska tamahan selka nyt tutkitaan!! :)

No comments: