Valmistautunut Sansu ja tuntemattomat julkkikset

Ma opin jotain mun reissuistani Wilsons Promontorylle ja Katoomban raekuuroihin. Sadevaatteet nimittain on IN. Tietysti se on kamalan hauskaa viihdyttaa muita polulla tallaajia silla, et oon pukeutunu jatesakkiin ja suihkumyssyyn seka peittany lenkkarini ah niin seksikkaasti muovipusseilla, mutta aikansa kutakin. Ma oon nyt kuitenkin viisastunu (Tehny MITA!?) ja ostanu kaikkea kivaa ja ennen kaikkea tarpeellista (hyvat investoinnit kun tekee elamasta hieman helpompaa ) kuten tuulta ja sadetta (ikava kylla ei kuitenkaan myos salamoita ja pakkasta ) hylkivan takin, sateenvarjon (joka kylla hajoo ekassa myrskyssa...sen siita saa kun hinta tulee ennen laatua...) ja sellasen jumalattoman kokosen "kertakaytto" (kertakayttojutut on haaskausta, sita voi ihan hyvin kayttaa koko vuoden...) sadetakin, jonka alle mahtuu mina ja mun rinkkani (tarpeen tullen myos hyvannakonen mies). Taa mun sadetakkini on viela tyylikkaasti saman varinen kun ne suomalaiset halvat vaaleensiniset roskapussit. GREAT, ma tuun nayttaa siina ihan jattikokoselta smurffilta....(onnex smurffit on ees sentaan sulosia)

Noiden veden ja kosteuden vastustajien lisax mun uusiin hienoihin varusteisiin kuuluu pipo, hanskat ja kunnon vaelluslenkkarit. Ja nyt sit ette kylla kysy et mita ma teen Beachilla pipolla ja hanskoilla (hmm..ne hanskat itse asias sopis kylla loistavasti mun bikineihin, koska on ihan samaa savya...) koska let me tell you something, Australia ei oo vaan aurinkoa, aaltoja, hikea ja hiekkarantoja vaan ttaalla on myos kylma!! Ma oon hei nukkunu jo yhden yon kotona about viikko sitten se pipo paassa ja huppari paalla!! (15. kerroksen ikkunanurkkauksessa on tuulista nukkua. Mut niinhan sita sanotaan, et huipulla on aina tuulista, pitaa siis piru hyvin paikkaansa...)

On ehka ihan loistavaa, et mun aikani Aquariumissa alkaa olla ohi (enaa 1 tyopaiva edessa...) koska mulle on ollu tulossa morko-tauti (ton Moron o-kirjainten paalla pitas olla pisteet...). Ihan oikeesti alan saamaan jo paansaryn siita kaikesta hymyilemisesta ja tekopirteydesta. Sit en jaksa enaa kertaakaan kysella lipunmyynnissa tilastoja varten asiakkaiden post codea tai where are they from ja saada vastauksex hei hei turisteilta, et "from Queen Victoria" (joka sit on laiva, eka maa DAAH!!!) ja Ausseilta, et "I'm from Digabigaboodooh", ja saan kattoo niita sit sillain, et anteex naytanx ma ihmiselta, joka tietaa Digabigaboodoohn postiosotteen ulkoo...Oikeesti naa ihmiset kuvittelee, et ma oon joku kaveleva postinumero katalogi, joka tietaa paikan nimesta heti automaattisesti sen postinumeron. Kaiken lisax tahan morko-taudin oireisiin kuuluu, et ma oon menettamassa aaneni. (mika saaattas olla itse asias monelle varmastikin tervetullut uutinen ja helpotus tyyliin "Jes, se on kerrankin hiljaa!") Jostain kumman syysta englanninkielen puhuminen tuntuu vaan rasittavan enemman aanta kun suomen kielen, mika varmasti on oikeesti enemman joku psykologinen kuvitelma kun tieteellinen fakta.

Alkaa muuten jo olla jonkinlainen traditio, et meilla kay toissa julkkiksia, joita en tunnista. (Ja sit ne jotka tunnistaisin kay sillain etten naa niita. Esim. Jarkko Niemisen Australian Openin aikasesta vierailusta ja lehteen tehdysta haastattelu & kuvaus sessiosta luin vasta "tapahtui viime kuussa Melbourne Aquariumissa"-lehtisesta....) Talla kertaa vuorossa oli jotain maailman kuuluja (?) motocross temppuilijoita ryhmasta nimelta Crusty Demons. Musta ne kylla naytti lahinna yo yo bagy baggy skeittilautailija rock rap gansgta faneilta, mut hei mita ma tiedan...

Nain viimesen viikon kunniax heittaydyttiin Sussen kaa ihan villix ja lyotiin meijan aikasempi tan Australian ajan ulkona myohaan viipymis ennatys. (Suomex sanottuna ei olla tultu viela koskaan naiden viimesten 4 kuukauden aikana nain myohaan kotiin...) Oltiin kotona just ja just puolenyon aikaan ennen kun muututtiin kurpitsoix. JIHAA VUHUU vahanx ollaan villeja ja vapaita vanhiksia.

Mut meilla oli kyl hyva syy viipya ulkona noin "myohaan yohon" (ja viela keskella viikkoa, ollaan siis superpahiksia...). Oltiin meinaan puistossa Moonlight cinemassa kattelemassa 27 dresses nimista leffaa. Oli vahan hauskaa, et ne oli pystyttany valkokankaan puistoon ja porukka oli siella chillailemassa picknikilla ennen sen leffan alkua ja sit kun ilta hamarty ja lepakot alko lenteleen makeesti taysikuun loisteessa sun yllas niin leffakin sit alko. Ihan jees perus romanttinen komedia, ei mikaan huippujuttu mut sopivan lepposa torstai iltaan.Tassa siita reissusta muutama kuva (alaka muistuta et mulla on TAAAAAS toi sama kala-paita paalla kuvissa, koska toisin kun leffan nimessa, mulla ei tosiaankaan oo mukana 27 dresses vaan lahinna 2 T-shirts ...)