Mihin osoitteeseen voi lahettaa reklamaation?

Mussa on oltava jotain vialla. Mihinkohan ma voisin lahettaa reklamaation, kun mun sisainen lammitys systeemini ei toimi!!(Kerro jotain uutta Tatulle, joka ei kasita et ma tartten juhannuksenakin toppahaalarin...) Ma oon siis ollu taas ihan jaassa taalla "kuumassa Australiassa, missa aurinko paistaa luonnollisesti 365 pv vuodessa ja rinkkaan tarttee pakata mukaan vaan toppeja ja hameita". Hei me oltiin tassa just touhuilemassa heppojen kaa ulkona, ja mulla oli kivat asusteet: 3 paitaa, fleece, kaulahuivi, pipo, 3 paria sukkia ja housujen alla viela saarystimet ja ah niin seksikkaat pitkikset. Ja mun vieressa painelee 5-vuotias kersa t-paita paalla!!! Vahanko olin kateellinen sen verenkierrolle...Ehka mun ainoox hengissaselviytymiskeinokseni paleltumiskuoleman valttamiseksi jaa muinaisten Roomalaisarmeijan sotilaiden hieno kikka. Ne neropatit meinaa ruoski itteensa nokkosilla pitaakseen verenkiertonsa kiireisena ja siten siis itteensa lamposena. Nokkospuskat here I come..

Ma oon jo suht maalainen, mut on viela monta asiaa, jotka erottaa mut aidoista maalaisista. (Ja ainoo ei suinkaan oo se, et ne heraa 5.30 am ja se on niiden mielesta ihan normaalia, eika lainkaan aikasta) Mulle ei esimerkix tulis taman elamani (eika viela seuraavankaan) aikana mieleen siivota kissanhiekkalaatikosta ulosteita juomalasilla! Siis silla samaisella kapineella, mika me laitetaan suuhun!! Okei, sen voi tiskata, mut silti...Asiat, jotka menee lahellekaan suuta, tulee pitaa kaukana kaikesta, mika tulee sielta toiseta paasta pihalle. No Cat poop in my glass, THANKS!!Petrina tosiaan vahan lainailee keittion erinaisia valineita vahan sellasiin puuhiin, mihin niita ei oo todellakaan tarkotettu kaytettavax.

Tiettexte mita alpakat tekee lampaiden kaa niitylla? No toimii niiden vartiokoirina. Ne suojelee pikku villakasakavereitaan ketuilta ja muilta hirvioilta, jotka nappais ne muuten ja popsis poskeensa. (Ja trust me, niita popsitaan todellakin poskeen. Ma oon nahny sen lampaanraadon tuolla metsan reunassa meidan maastoratsastuspolun vieressa. jaljella enaa vaan kallo ja villat, spooky...) Oisitte tienny tamankin hirmu tarkean faktan, jos oisitte kattonu Mc Leodin tyttaria (ja siina sita sopoo mut kamalan arsyttavan hossottavaa elainlaakaria), tai sit vaihtoehtosesti kayny hengailemassa meidan naapurin pellonreunalla tsiikailemassa niita terhakoita alpakka sopolaisia in action. Ma oon ainakin ihan vakuuttunu siita, et jos ikina otan lampaita (not gonna happen...) niin otan kylla sit alpakoitakin. Ja niilta alpakoilta saa hei kerittya villankin kauheen helposti kunhan muistaa vaan laittaa niille ensin sukan paahan. (Siina sulle seuraava viisaus Mc leodista...Mahan suorastaan annan teille erinaisia houkuttimia ja kannustimia kattella sita sarjaa. Tosin jattakaa siita 3.kaudesta muutama jakso kattomatta ellei teilla oo pakettia Nessuja laheisyydessa...Nimimerkilla, ma en en Sussen kaa ainakaan ollu tippalinssissa....)

Tanaan meidan kanakopperossa kulkaas tapahtu. Siella oli actionia kerrakseen, kun yx kanoista oli napannu kiinni hiiren (siis hiirikissat on kuulkaas niin muinaishistoriaa, hiirikanat on nykypaivaa...) ja juoksi kun viimesta paivaa sita nokassaan retuuttaen ympari aitausta ja toinen kateellinen kana perassa. Siina ne veti komeita ympyroita spurttaillen perakanaa (ah hah hah, mika sanavalinta!) kunnes ma paatin et ne tarttee kunnon kilpailuareenan ja menin avaan sen aitauksen oven, et ne saatto pinkoo pitkin koko pihaa. Uskamatonta miten kauan ne jakso sita touhua. Yx edella ja toinen perassa. Ma sit kyllastyin tamankin urheilulajin seuraamiseen, joten en tieda et saix se sen hiiren nappannu kana lopulta pitaa sen aarteensa, ja ennen kaikkea et nielix se sen kokonaisena kurkusta alas niinku ne normaalisti kaiken sapuskansa nautiskelee...

Varattiin muuten meidan 10 pv:n puolet elamanaikasista saastoista syova Outback reissu. Hommahan menee niin, et startataan Adelaidesta 9.6 ja kurvaillaan ympari maita ja mantuja keskella ei mitaan teilla ja ilman teita, pitkin aavikoita maasturilla, kokkaillaan ruokaa nuotiolla ja nukutaan paljaan taianomaisen tahtitaivaan alla. Ah miten ihanaa. Hei ja nyt aiti, ei tartte huolestua ja halyttaa jo pelastuspartiota apuun. Me mennaan ihan kuule ryhmamatkalle, et on osaava opas, vetta ja sateliittipuhelin mukana menossa. Mun ideaalinen tapani kuolla kun ei oo nyt ihan just se et jaan vuokra-autolla jumiin keskelle ei mitaan, kannykan kaa, jolla ei oo lahimman 1000 km sateella kuuluvuutta ja vettakin on mukana ne huput 3 litraa, joka kestas sen puoli paivaa...Ryhmareissu oli ainoa oikea itsesuojeluvaiston sanelema vaihtoehto!