Saturday, May 24, 2008

Ei niin blodit tuli taloon ja muita maalaistarinoita

Terkkuja tuolta kellarin kylmyytta hehkuvasta keittiosta, missa hetki sitten kaikui kauniit savelet kun hoilattiin Sussen kaa taytta kurkkua Kaija Koon Tinakenkatyttoa tiskeja tiskatessa (tosin meitsi paasteli lisax kylla myos joitain hyvin elaimellisia aania kun tungin kasiani tulikuumaan huuhteluveteen. Ahh...oikeesti kun huoneen lampotila on -900 c niin kasien tyontaminen kuumaan veteen on jotain hyvin maagista ja rentouttavaa, et vahemmastakin sita aantelee...). Toi lauleskelusessio oli kai paaasiassa lammittelykeino, mut samalla myos turvallisuustoimenpide. (Meilla molemmilla on musiikin numero jotain nelosen luokkaa, et ei varmaan eksy kukaan lahellekaan taloo kun sulosointujamme taalla loilotellaan...)

Loistavista biiseista puheen ollen, tunteex kukaan ihkua lastenhittia, jonka ah niin monipuoliset sanat menee nain : "Oh, do you know the muffin man, The muffin man, the muffin man, Oh, do you know the muffin man, Who lives in Drury Lane?" Itse asias mun piti googlata toi biisi, koska

A) Susse sai mut kyseenalaistaan, et onko koko laulua oikeesti olemassakaan (luuli et oon sepittany sen ihan omasta paastani, mika luonnollisestikaan ei voinu olla mahdollista...)
B) Koska kyseinen huippuhitti on soinu mun paassani viimeset 3 viikkoa repeatilla, enka muistanu siita muuta kun noi 3 ekaa riimia (jep, mika on yhta kun do you know the muffin man over and over and over again mun paassani...EI TERVEELLISTA!! Tosin tieda hanta, et muuttax ton vikan riimin tietaminen biisia nyt yhtaan monipuolisemmax...)
Ja miksi tama ihanainen laulu on nyt viime aikoina ollu mun paani sisaisella soittolistalla top 10 ykkonen, johtuu taysin siita, et oon leiponu muffinsseja lahes tulkoon paivittain viimeset 3 viikkoa. Hei johonkin naa loputtomat maarat kanamuniakin on kaytettava ja trust me munakkaat alkaa oleen nain 2 kuukauden jalkeen aikas out...

Me sit Sussen kaa tossa luotiin alkuviikosta kauppalistaa Petrinalle, ja todettiin et olis kiva pitkasta aikaa nahda yx noista samperin siipiveikoista ihan lautasella actually ruokana. No laittiin hienosti listaan merkinta Chicken. Petrina sit kauppaan lahteissaan kysas, et millasta chikenia halutaan ja meitsi sit totes hirveen fiksuna vaan, et "the sort of chicken we can cook ourselves" (et ei kato tois valmiix grillattua kanaa...) Ja joo kanaahan me saatiin...PERKULE se toi kokonaisen pakastetun kanan!!! Kattottiin Sussen kaa toisiamme sillain et voi apua, jonka jalkeen alko kiivas keskustelu, et mita hittoo tollaselle kanalle oikeen kuulu tehda? En ma vaan oo koskaan ostanu kokonaista kanaa kaupasta... Eix ihmiset oo kuullu kanasuikaleista...Noh ens viikolla sit testaamme kokonaisen kanan paistoa uunissa, meni syteen tai saveen, mehan se syodaan...Mita tasta opimme? Be specific!!

Marie lahti alkuviikosta (Jihaa...dipadipadiidii tsupidupi Yeah!Ai miten niin ma oon muka ilonen? Ei suinkaan...ja voitontanssi jatkuu!!) Ja saman tien paatettiin et nyt kuulkaas loppu ei suinkaan P#*skan jauhaminen (koska sellaseen ei olla koskaan syyllistytty) vaan P#*skan luominen. Kanankakka saa nyt tosiaan siirtya historiaan, johan sita miljoona kottikarryllista sielta kaameasta kanalasta lapioitiinkin. Se lapionti puuha oli kylla yhta kinder yllatysmunan avaamista kun reippaasti kauhasit lapiollisen etka koskaan osannu aavistaa, et mika kuolleen kanan ruhon osa sielta lapiosta oikeen torrottas...(Mun suosikkini oli jalka ja sit lapion reunalta retkottava kaula.) Ne kuolleet kanat kun hautautuu sinne hakin pohjalle (meille annettiin ohjeistus, et jos pesista loytyy kuolleita kanoja, vetastkaa ne vaan pesasta siihen lattialle retkottaan..Ja mehan tehdaan tyota kaskettya.). Toki niiden muut kanakaverit eka syo niilta kaikki hoyhenet ja sisalmykset, mut sit ne unohtuu sinne ja hautautuu kakkaan. Et se siita ruumiiden kunnioittamisesta...Ja sita tuntee ittensa varsinaisex argeologix sit koppeja siivotessaan. Voi luoja, miten allottavista asioista makin jotain kirjotan, luoja ma oon sitten maalainen...

Me oltiin eilen konsertissa kuuntelemassa kovan luokan redneck Countrya!!! Ja kuule komeesti alennettiin yleison keski-ikaa ehka sellasella 70 prosentilla. Oltiin yllattaen taas eksytty elakelaisten (= Old farts Australian kielella) bileisiin, mut no worries, se harmaapainen kaljuuntuva laulajaseta oli kamalan hauska komedienne biiseinensa. Saatiin tosiaan ilmaisliput (tai siis meille ilmaset, Petrinalle ne kustansi mukavasti 47 dollaria kipale...) Petrinalta kiitoksex kovasta ja hienosti hoidetusta ammattimaisesta laadukkaasta tyostamme. Tosin jotta ette nyt kuvittele, et kyse olis ollu jonkun ihan turhan jannun keikasta (mihin se elakelais old fart yleiso saattas vihjata), niin kerrotakoot et kaveri on yx arvostetuimista Australian country tahdista, se on keranny 23 kultasta kitaraa Australian country music awardseissa ja on kaikenlisax viela kovan luokan luonnonsuojelija! Ja meilla oli niiiiiiiin mukavaa. Petrina, jos olet oppinut viime kuukausina vahingossa meidan hopotystemme ansiosta suomea ja jostain selittamattomasta syysta loytany ties mun blogiini, niin KIITOS LIPUISTA, meilla oli kamalan hauskaa sun ja grumpy old man Johnin kanssa siel konsertis.

Me Sussen kaa todettiin, et nyt riitti karavaanailu arktisissa olosuhteissa ja pakattiin pussukkamme ja kassukkamme ja muutettiin sisalle taloon (Jep kyseinen tapahtuma olis ansainnu edesmenneen suositun tv-sarjan mukaan saada koodinimekseen Blondi tuli taloon...Tosin meita oli kax eli sen ois pitany olla Blondit tuli taloon..Mut sit taas kumpikaan meista ei sit muistuta enaa millaan muotoa Blondia, ei sisaisesti eika ulkoisesti, et actually paras koodinimi olis ollu Ei niin Blondit tuli taloon). Jep, alko noi yot oleen vahan turhan kylmia nukkua pellista kyhatyssa boxissa, joka on pyorilla. Tosin eipa taalla sisalla paljon lamposempaa oo, mut ainaskin kissat pitaa yot lamposena. Tosin puolet yosta menee siihen et saa ensix tapella kissojen kaa siita tilasta siina sangyssa. Ne osaa jotenkin levittaytya mukavasti ketarat oikosena just keskelle sankya. Tanakin aamuna kun herasin, oli 2 kattia kainalossa (boy, oh boy, mita joku kundi antas, jotta paasis laukaseen ton kommentin kavereilleen...Kyse saattas olla tosin hieman erilaisita kisuleista...) ja mina sit littaantuneena pineen tilaan seinan viereen...

Noh suunnistan kiltisti kohti olohuonetta, missa jatkan rakkaan kirjani lukemista. Aiheena on Monty Roberts, joka siis on aito oikea hevoskuiskaaja, eika mikaan mielikuvituksen luoma hahmo, niinku Robert Redfod siina kivassa itse ohjaamassaan leffassa nimelta Hevoskuiskaaja (minka ma just luin kirjana...). Se leffa maisemineen on muuten saanut mut haluaan reissaan Montanaan...Ei olis vapaaehtosia, jotka haluis mukaan matkaan?

3 comments:

Unknown said...

Mä lähen Montaanaan, mä, mä, mä! Pick me, pick me. :) Tosin tossa Jenkkeihin menossa pitää pitää vähä taukoa, muuten ne ei varmaan päästä mua enää maahan, ku viimex oli jo niin vaikeeta. Muuten hyvää outbackia teille! :)

Sansu said...

Hieno homma, ensimmainen osallistuja Sekopaiset seuramatkat Eskola ky:n jarjestamalle Kappale kauneinta Montanaa reissulle on loytynyt! Mahdatko olla kiinnostunut myos paivaretkestamme jonka teemana on loyda itsellesi oma cowboy? Ohjelmassa on myos puolipaivaretki nain kesytat mustangin...

Unknown said...

Tottakai, tottakai. Loistavia lisäaktiviteetteja, osallistun kaikille kokopäivä- ja puolipäiväretkille. Lauletaanko muuten kaikki ajomatkat tota Muffin man -biisiä? :)