Matka Mt Gambieriin

Ma ajattelin et on aika sivistaa teita kaikkia. Ja nyt tulee tiukka kysymys. Minka varisia valkoset hevoset on syntyessaan? Miettikaahan kaikki siella kotikatsomoissa tarkkaan vastaustanne. Ei se vastaus ei ole se, minka sen luulisi olevan. Valkoset hevoset ei oo syntyessaan valkosia vaan mustia. Go figure, vahanko olin varma kun kuulin ton faktan ekaa kertaa et mua vedatetaan ihan kympilla. Mut tahan mennessa kaikki heppaihmiset taalla edelleen vaittaa jotain noin naurettavaa...

Ma sytyttelin tassa yx paiva takkaa ihan vanhaan tuttuun tapaani (EI, se EI tarkota et oisin kipannu sylillista puita sisaan ja heittany kanisterillista bensaa peraan ja heittany koko talon ilmiliekkeihin...). You know, laitoin takkaan vahan puita ja sit vahan sanomalehtee ja hei wait a minute. Kun aloin repiin sita sanomalehtee tajusinkin et se oli kamalan mielenkiintonen osio lehdesta. Se oli lehmaextra kaikille maatalonisannille. Ja voi pojat, jos joku haluaa lahjottaa mulle palkintosonnin niin voi tehda sen any day now ja ma osaan jo arvostaakin kyseista lahjaa. Voitteko kuvitella mun ilmettani kun kattelin kuvaa hervottoman kokosesta mohkaleesta (jonka massiivisesta ruumista hadintuskin erotti paata ja jalkoja), jota joku myos sonniksi kutsuisi ja siina oli vieressa myyntihinta kyseiselle palkintojarkaleelle (jota olis kamalan kivasti voinu kayttaa varmasti myos puskutraktorina). 26 000 Dollaria!!! Voi pojat, johan oli hemmolla hintaa...Samaisesta mielenkiintoisesta lehtisesta opin muuten uusia lehmarotuja. Jaa minako muka maalainen, ai miten niin...

Me tehtiin maanantaina pieni road trip tonne South Australian osavaltion puolelle. Ja taa tunnin ajomatka Mt Gambieriin tarkotti, et saatiin jannittavasti karsia aikaerosta, joka on sitten ihan niinkin huima kun 30 min. Jep, luulis et tollanen puol tuntia sinne tai tanne ei hetkauttas kenenkaan elamaa suuntaan eika toiseen, mut ilmeisesti 30 min does matter, koska moinen aikaero on paatetty ottaa kayttoon. Reissun paatarkotus oli heittaa Jon (tan maatilan omistajan veli, se samanen fiksu kaveri, joka ei osannu raahata niita heinia sielta ladosta 5 metria pidemmalle vaan savusti meidan asuntovaunun...)lentokentalle, ja johan olikin vasta komia kentta. Ihan kun olis ollu jossain Hervannassa teollisuushallin pihassa...

Mut joo road tripillehan on oleellista hyva matkustusvaline. Ja hyvahan ei tarkota aina, et sen tulis olla luksuskuntonen vaan et se on hmm..mites sen nyt sanois, mielenkintonen eika patkaakaan tylsa. Ja meidan vuoden 1975 Range Roverhan on just noi kaikki road trip auton vaatimukset tayttava kulkuneuvo. Ensinnakin jos satut saamaan sen kayntiin, et ainakaan loyda valokatkasijaa. Sit jos sammutat sen, et saa kaynnistettya sita uudelleen ennen kun mukavan pikku 10 min odotteluvaiheen jalkeen. (se niita lyhyista stopeista lookouteilla) Ja sit jotta elama ei olis taysin tylsaa niin tietenkaan kasijarru ei toimi, joten makiset parkit on kivoja etenkin kun tuntuu et ei auta paljon vaik laitto maessa sen vaihteen paalle parkkeeratessa...silti se auto tykkas rullailla. Ilmastointihan on autossamme mita toimivin, silla kuskin ikkuna on 10 cm rakosellaan, ja jotta kukaan ei varmasti vois ottaa tata niin sanottua fresh air ilmastointia pois paalta niin totta kai se vipu, josta ikkuna ylos veivataan on katkastu (lue: jaany jollain kateen...). Hei mita sellasilla vivuilla nyt tekee!? Ja ai sa haluaisit pesta tuulilasin? Noh sita varten on suihkupullo ja ratti peratilassa...

Kaytiin sit Mt Gambierissa tsiikaan kuuluisaa sinista jarvea, joka liplattaa kuulkaas kraaterissa. Mt Gambierhan nimittain sijaitsee muinaisen nyt jo kyllakin havinneen tulivuoren rinteilla (minka mukaan mesta on alunperin saanu nimensakin) joten kraaterijarvia sielta suunnalta loytyy vaikka muille jakaa, eli kokonaiset 4 kpl :) Blue lake on naista kavereista se most famous ja most wanted, koska jostain ihmeen syysta(josta ei olla aivan varmoja, mut tieteellinen selitys kyseiselle asialle sisaltaa pirusti fysiikan ja kemian termeja, joten en sita nyt alota edes selittaan saatika koita ymmartaa...) se muuttuu Marraskuusta Maaliskuun loppuun asti kirkkaan koboltin sinisex. Noh jos osaatte laskee 7+8 yhteen tiedatte et se on 15 ja et me ei oltu tietenkaan sita jarvea tuijottelemassa sillon kun se olis ollu kirkkaan sininen, mut kamalan natti se oli kylla nytkin.

Ja ensimmaisen kraaterijarven jalkeen oli vuorossa loogisestikin toinen kraaterijarvi ja siella sijaitseva ilmainen wildlife park. Ei tosin ollu ihme et se oli ilmanen....Eihan siella nakyny kun muutama kalynen kenguru chillailemassa puunvarjossa. Noh kun kyllastyttiin niiden 5 kengurun tuijottamiseen, niin vuorossa oli ei suinkaa kolmas kraaterijarvi vaan Mt Shanck, joka on (yllari yllari) joku kraaterirykelma!! Juhuu, me sit vahan kuntoiltiin sinne huipulle ja maisemat oli makeat.

Loppuun koni asiaa....Voi ei nyyh, mun Patchini on nykyaan puoli kalju!! Meilla kavas eilen trimmeri ja se meni ja polli puolet mun ponini turkista ja sen sijaan et mulla olis ruskee-valkonen sopolainen se onkin nyt puolix harmaa sen lyhyen sangen takia!! Ja jotta toi kaikki parturointi operaatio-touhu oli mahdollista, meidan tartti laittaa sen ressukan turpa kirjaimellisesti rullalle. Sen turpa napattiin meinaan kiinni ja sen turvan paa kuristettiin tiukasti kireelle paalinarulla. Ja voitteko kuvitella, ton pitas muka rauhottaa ja rentouttaa hevosia!! Okei, Patch lakkas steppaamisen ja sen trimmerin surinan pelkaamisen, koska sen hanen mielestaan ah niin kamalan laitteen sijaan se keskittykin siihen et sen turvan hermopaatteita arsytettiin, joten se tavallaan unohti pelata, koska keskitty arsytykseen (ja nuoleskeleen kylmax ja kuivax kayvaa turpaansa...). toivottavasti se ei saanu samanlaisia henkisia traumoja kun ma...