Heinametsassa tapahtuu

Mun social lifeni on viimeaikoina ollu aikas pitkalti elukoiden kanssa jutustelua (etenkin jyvasankoihin eksyneiden hiirulaisten kaa) ja Mc Leodin tyttarien tuijottamista DVD:lta. Ja nyt et sit mee sanoon mitaan, et ei tv-sarjan tuijottamista voi laskee social lifex, koska hell yeah sen voi. Jos sa oot viimesen 2 viikon aikana tuijottanu yli 1500 minuuttia sarjaa sa alat kuule aikas aktiivisesti jo puhuun niille henkilohahmoille sita tv:ta tuijottaessas, vaikka vuorovaikutus hyvin usein onkin aikas heikonlainen :) Me ollaan Sussen kaa molemmat koukussa ja hopotetaan ja annetaan neuvoja niille henkilohahmoille sita sarjaa kattellessa vahintaan yhta paljon kun, mita niilla hepuilla on itella vuorosanoja...Joo ei huolta, ei tartte soittaa kallonkutistajaa, me ei kuvitella et ne tyypit olis oikeesti olemassa.Vaikka tosin ollaan Sussen kaa vakavasti harkittu, et taidetaan lahtee metsastaan itellemme aviomiehia sellasilla kriteereilla, et siina on jonkin verran Alexia, hyvin paljon Nickia ja ripaus Brettia. Doesn't make sense kenellekaan, joka ei oo sarjaa kattonu, mut todettakoot et tossa yhdistelmassa on koottuna taydellinen mies. (Niin mika?) Ma tiedan, mun tarttee paasta eroon siita sarjasta...

HYI, HYI, HYI, HYI !! Ma ihan viattomasti nostin meidan kodinhoitohuoneesta pahvilaatikon olohuoneeseen hienona aikeenani tehda siita meille ruokailualustan tv:n eteen (ma olen kun kaveleva niksi Pirkka... ), kun tunsin jotain markaa ja tahmasta sormissani. Kun kaansin laatikon ympari loysin jarkytyksekseni puolix syodyn hiiren paan liimautuneena sen laatikon pohjaan. Kun tajusin et sen hiiren luoja tietaa mita suolia ja aivonesteita oli ylt ympari mun sormiani alko pieni iuuuuuuuuuu-huuto ja laatikko lensi komeessa kaaressa ulos ovesta. Ma voin vannoo et se hiiri kaiken lisax irvisti mulle pirullisen nakosesti...

Tanaan on ollu Hevostelupaiva. Aamu alotettiin tyylikkaasti Heinametsan Poni Kerhon kisoilla. Kyse ei suinkaan ollu mistaan lasten piirrettysarjasta tai tarinakerhosta vaan sunnattiin Heywoodiin paikallisen Pony Clubin jarjestamiin kisoihin.Taalla Australiassa siis on noita Pony Clubeja samalla lailla kun suomessa jaakiekon nappulaliigajoukkueita ja ne sit kilpailee keskenaan.

Ma oon aina kuvitellu et hevosurheilu on aikaslailla joko mustalaisia ja raveja tai silinterihattupaassa tight ass kouluratsastusta brittilaisen ylemmanluokan tyyliin. Joten voit kuvitella et mulle tuli tunne kun joku olis sekotellu tehosekottimella mun aivojani kun mentiin Heywoodin kisoihin ja vastaan ratsasti neon varisiin hapsuhepeneisiin disco divoix pukeutuneita lapsosia jotka oli menos esiintaan muodostelmaratsastusta tuomareille 4 hengen ryhmassa oman valitsemansa musan (joka sattu oleen It's raining men) tahtiin. Sit niilla oli joukkueviestikisoja, missa piti suorittaa pujotteluratoja ja napata vesipulloja tynnyreiden paalta samalla kun ratsastaa niiden ohi ja heitella palloja koriin yms...ja siella sit viiletti jotain 4-vuotiaita kamalan kokosilla kaakeilla ja ma oon vaan silleen, et ei oo pelkoo et ikina lahtisin julkiselle paikalle ratsasteleen jos on yhtaan pony clubilaista lahimaillakaan. Meitsi pysyy ihan kiltisti itekseen noissa puskissa koala Karhujen kaa...Alkaa kulkaas oleen aikas masentavaa kun toteaa et noi 4-vanhat kersat on sua parempia melkein lajissa kun lajissa!! Eihan ton ikasen pitas minkaan painovoimanlain mukaan ees pysya tuhatta ja sataa liikkuvan kaakin selassa saatika samalla kurkotella keppeja ja palloja tynnyreilta!!

Sit Heinametsan mieltaylentavan kisan jalkeen oli hyva hypata ite taas heposen selkaan ja todeta oman tasonsa loistavuus. Mentiin siis taas pitkalle ratsastukselle lapi hiekkadyynien ja maalaisteiden (hantaluu oli mulla jo kuntoutunu mut pienen vastoinkaymisen kokeeen Susse raukan hantaluu luultavasti toivo et ainoo mita sen ois tarvinnu ratsastaa olis ollu pehmolelu Ihaa...). Ma oon niin ihku ihastunu tohon mun lehmankirjavaan Patch-poniini jolla harrastan nykyaan jo lahes taitoratsatusta (ravaan siis ilman et pidan ohjista kiinni kun laitan paitaa paalle tai otan sita pois. DAAH!! Siis pitkahiasta paitaa!! En ma mitaan topless-ratsastusta oo alottanu harrastaan!!) et ollaan aikaslailla best buddy buddy. Ainoo juttu on et musta tuntuu et Patch aattelee et mun tarttis saada enemman liikuntaa, koska se aikas usein tykkaa juosta polunreunoilla missa on puskia ja ne oksat on sit mukavasti tietty just sen paan ylapuolella, et se voi ravata lujaa kun viitapiru mun sit harrastellessa erinaisia oksien ali sukeltamisia etten meneta paatani :) Alaka sano et mun tarttis ohjata se juokseen polun keskelle, koska silla raukalla ei oo kengitettyja kavioita joten sen jaloille tuntuu fantsummalta painella ruohosella polunreunalla. Kato nyt ma aattelen vaan sen parasta, vaikka se tarkottas et mulle saattaa laimahtaa puska pain plasia jos en oo tarkkana...