Maalaismeininkia

Ma leikin eilen Forest Gumpia. Ei ma en alkanu juokseen Australiaa paasta paahan tai tavannu jotain todella tarkeaa historian henkilohahmoa (ellei Sussesta sellasta jonain paivana tule). En myoskaan heitelly ilmoille mitaan hienoja sitaatteja, kuten et Life is like a box of chocolates, you never know what you'll get. (Joka tosin pitaa paikkaansa, koska meitsi meni ja otti keittiosta olevasta suklaarasiasta konvehdin, jonka nimi Turkish Delight olis pitany jo saada halytyskellot paassa parisemaan, mut paatin olla rohkee ja ennakkoluuloton ja johan meinas lentaa taju kankaalle, kun se maistu ihan samalta kun ne nestemaiset mansikan tai banaanin mauset penisiliinit, joita mun piti pienena kipeena aina ottaa, kun en suostunu syomaan pillereita. Jotkut paivat elamassa on kylla just tollasia epamiellyttavia yllareita taynna...) Mut siis joo mua ja Forestia yhdistava asia oli paalta ajettava ruohonleikkuri!! Hiukanko se on cool vempele ja vahanko hankin sellasen jos ikina tuun omistaan paikan, mis on enemman nurmikkoo kun nelion verran. Kurvailin kuule kauheen tyylikkaasti tuolla tienpientareen vierella ja ruohikko vaan pollys. Kylla luulis kohta jonkun sen puuhan ohiajaessaan nahneen maajussin lahettavan ihailijakirjeen :)

Tanaan olikin sit ohjelmassa pikku remppapuuhia ja meininki oli kun Joka kodin asuntomarkkinoiden entisointi osastolla. Raahattiin yx termiittien syoma poyta tonne aurinkoon ja alettiin hioon sita, jotta voidaan se uudelleen maalata. No nyt saattaa monen mielessa lamppu syttya ja herata kysymys, miksi helkkarissa entisoida termiitin nakertamaa poytaa, josta maalit lohkeilee irti (onko hei ees ihme et maalit lohkeilee kun paljastu siina hioessa, et siina poydassa oli vaatimattomasti vaan valkonen, keltanen ja mintunvihree maalikerros kaunisti paallekain...) Well, ilmeisesti se poyta sopii tahan mestaan kun tomaatti keittoon, koska Kimbo sen meille tehtavax anto laittaa uuteen kuntoon, jos vaan inspiraatio saadaan. Mene mainitseen meille, jokin tyotehtava ja voit olla varma, et tyonarkomaanit Eskola ja Laine hoitaa homman kotiin.

Tyonarkomaniasta puheenollen. Meidan kyvyt on selvasti tassa paikassa huomattu, koska meille ollaan hankkimassa ihan tyontekijoita johdettavax. Ollaan siis jo ehka ens viikosta lahtien titteleiltamme tyonjohtajat Eskola ja Laine, sen sijaan, et oltas duunareita :) Tanne tulee kai saksalainen (voi helvatun saksalaiset, vois jo lopettaa lisaantymasta, kun ei niista paase missaan eroon...) 20-vuotias heppatytto wwooffaan meijan kaa. Voitte rakkaat lukijani vaan kuvitella, minka Hitlereiden hirmuvallan alle se pikku neiti joutuu. Tassa talossahan meinaan tehdaan toita eika lomailla!

Arvatkaas mista muuten tietaa, et on paastaan pimee? No siita, et on ihan innoissaan, kun vasikka koittaa tunkee sun nyrkkis suuhunsa ja nuolla sita.Jep maailman omituisimmista asioista minakin tuun ilosex... Mut oikeesti ne Petrinan paikassa olevat vasikat, joita me ollaan siis eroteltu emoistaan lypsyjen ajaksi (talla hetkella tosin ne pikkuset joitu sanoon so long for good mammoilleen ja itsenaistyyn...karua on elama muutaman viikon ikasella kun joutuu omilleen..) on avan ihania, kun koittavat kieli ojossa tulla tutustuun suhun kun aattelevat et voisit olla ruokaa :)

Mainitsin sillon kanalasta jutskaillessani, et siel on ne pari valkosta vahtikoiraa, jotka sillon tallon loytyvat sit ihan sielta kanakopista. Noh saatiin Sussen kaa selville, et niilla ei oo nimee!! How sad is that!? You're a dog without a name...Todettiin et eihan sellanen peli vetele lainkaan, ja kun ne taas kerran tunki paansa sielta kanaluukusta sisaan ma nimesin ne Dr. Seussin Cat in the hat-kirjan mukaan Thing 1 & Thing 2. Susse sano heti, et ei kay. Hanhan ei kutsu koiria nimilla Vehje 1 & Vehje 2, koska se tuo mieleen jotain ohom....Noh pitkan ja rankan paljon Disney hahmoja sisaltavan keskustelun jalkeen uudelleen nimeamis operaation tuloksena ne ristittiin olevax Snowy & Whitey. (Eika suinkaan tulleet Snow whitesta, joka Sussen mielesta oli liian pitka nimi...niin varmaan...)

Ma hilpasen Mc Leodin tyttarien pariin...Hasta la vista!